Vetouistelu - näytä koko keskustelu

Keskustelut

Solunar teoria...

Takaisin keskustelualueille
1.   Solunar teoria...    Vee-Pee - 10/12/2014 12:50:18
Jo 80-luvulla aletiin suomessa julkaisemaan Solunar-taulukoita ja niitä taitaa saada edeleenkin. Myös GPS-kapuloissa niitä on. esim Garminin Montaanasta löytyy... Terorian mukaan kalenterikuukauteen kuun asennon mukaan annetaan neljä ottiaikaa jokaiselle vuorokaudelle. Kaksi kahdentunnin jaksoa ja kaksi tunnin jaksoa. Oikeastaan mitään taulukko tuohon teriaan ei tarvitse, koska se toistuu joka ikinen kuukausi lähes samanlaisena kuunasennon mukaan. Esim niin, että jokaisena täydenkuun ja mustankuun päivänä toinen pitempi ottiaika on puolenpäivän ja puolenyön molemmin puolin (kesäaikana klo.13) Iät ja ajat on niin nuoret kuin vanhemmatkin kalamiehet puhuneet kuun asennoista ja se seikka on lienee ilmeisen selvää, että kuun asennoista toinen on se milloin kalaa tulee ja toinen on sitten se heikompi... Muta entä nämä kellon ajat sitten? Kertokaapa kalamiehet onko kokemuksia ja onko tässä mitään järkeä???
2.   [Vt] Solunar teoria...    nec pluribus impar - 10/12/2014 13:04:14
Harmi kun työt haittaa harrastusta ja vesille on mentävä silloin kun pääsee. Hiukan siinä on vaikea tutkia taulukoita. Se mikä kuitenkin toistuu kerrasta kertaan ja vuodesta vuoteen on tuo kuun asento. Täydenkuun aikoihin tulee aina enemmän isomuksia. Tuohon jos vielä sattuu sopiva piikki ilmanpaineeseen niin johan on kumma jos ei räikkä laula. Silloin kun vesillä tuli oltua enemmän ja kalakavereiden kanssa pidettiin tiukasti yhteyttä oli havaittavissa selkeitä piikkejä syönnissä. Viikonlopun kaikki kalat saattoivat tulla muutaman tunnin sisällä. Mistä lie sitten johtui.
3.   [Vt] Solunar teoria...    Lassela - 13/10/2014 6:18:47
Julkaisin täällä vuosia sitten 'käppyrät' kuun vaiheen vaikutuksesta taimen- ja järvilohisaaliisiin. Käppyröiden aineistona oli tuhansia omia ja muiden minulle ilmoittamia sekä vetouistelu.netin päiväkirjasta poimittuja saaliskaloja usean vuoden ajalta. Nyt kun oma kalastus on ollut tauolla pidemmän aikaa eikä ko. exceliä ole tullut täytettyä, on tuloskin unohtunut. Sen vain muistaa, että kuun vaiheella ON merkitystä.
4.   [Vt] Solunar teoria...    Juuso - 10/12/2014 20:24:51
Kyllä tuo on selvästi havaittavissa, omat kokemukset hauen ja kuhien kohdalla merellä. Itse olen yrittänyt optimoida vesille pääsyt tuon mukaan, ainakin avovesikautena. Olen itse huomannut juuri tuon, että jos sopivat paineen muutokset olivat sitten ylös tai alas osuvat tuohon täydenkuun alkuun 1-2 pvää ennen täyttä, on tulokset olleet usein melkoisen hyviä juuri noina päivinä. Tosin sitten täydestä kuusta eteenpäin pienempään on ollut selkeästi havaittavissa heikompaa syöntiä, tai pienempien kalojen osuuden kasvua. Tätä Solunaria olen yrittänyt parhaani mukaan hyödyntää jo reilu 20v, joten uskallan sanoa että vesille kannattaa mennä ehdottamasti oikeaan aikaan. Moni varmaan hyödyntää tätä, miksipä ei ? -Juuso-
5.   [Vt] Solunar teoria...    mvl - 10/12/2014 21:56:12
Olen pitänyt päiväkirjaa saamistani kaloista 24 vuotta ja tuolta ajalta yhteenvetoa tehtyäni, olen tehnyt joitakin havaintoja.. Ainakin isommalla kuhalla, hauella ja lohikaloilla on havaittava selkeä syöntipiikki ainakin sisävesillä täydenkuun aikoihin. Yleensä piikki sattuu ajalle paivää ennen/ 2 päivää jälkeen täydenkuun vähän olosuhteista ja ilmanpaineesta riippuen, myös niinsanotun mustankuun/uudenkuun vaihe on antanut joskus ihan hyviä kaloja. Täydenkuun aikaanhan olipa sitten kesä tai syksy, kelit on yleensä kirkkaita ja kuulakoita ja ilmanpaineet yleensä korkealla ja kalatkin aktiivisia. Muistuukin mieleen vanhankansan sanonta. Lohi ottaa uisteeseen v loka/marraskuun vaihteessa, kun lehmänpaska jäätyy ja taivas on tötteröllä:)
6.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 10/12/2014 22:07:55
Tilastot eivät ilmeisesti (linkki) tue sitä että kuu vaikuttaa säähän?
7.   [Vt] Solunar teoria...    Usko-Eevertti - 10/12/2014 22:11:41
Tämän teorian mukaan kalan liike pitäisi olla voimakkaimmillaan uuden kuun aikaan. Tällöin kuu on osapuilleen maan ja auringon välissä. Tämä aiheuttaa sen, että auringon ja kuun aiheuttamat painovoimat voimistavat toisiaan. Omista saalispäiväkirjoista voi havaita tällöin jonkin sortin syömähuippua.
8.   [Vt] Solunar teoria...    Lassela - 13/10/2014 6:31:09
Ainakin 8/11/2002 olen näemmä laittanut kaavion esille. Silloin taulukossa 'vasta' 750 järvilohta. Padilla en saa näköjään lisättyä liitettä.
9.   [Vt] Solunar teoria...    palapala - 13/10/2014 8:02:00
Tuo sama kalenteri löytyy gps-laitteista metsästys ja kalastus nimellä. Senverran olen vakuuttunut kyseisen kalenterin paikkansa pitävyydestä, että en mene rantaan tulistelemaan kun aktiivinen jakso vuorokaudesta päällä. Käytännön vaikutuksia olen huomannut erityisesti huono-olosuhteisina päivinä siten, että ainoat tärpit osuvat just tuolle aktiivisuusajalle. Luonto yleensäkin herää eloon tuon aktiivisuusjakson aikana, esimerkiksi linnut ovat liikkeellä .Tarkkoja tilastoja ei ole laittaa, mutta näillä meidän vähäkalaisilla järvillä ja merillä on tullut tällaisia havaintoja tehtyä.
10.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 13/10/2014 8:18:26
Lisäksi on sovelluksia älyvempaimiin, jopa ilmaisia. Tossa oli jo esimerkkejä miksi ennuste toimii eli panostetaan enemmän otollisiin ajankohtiin. No mitä noita analyysejä on lukenut niin pieni merkitys on usein löydetty ja sehän riittää.
11.   [Vt] Solunar teoria...    kalahtanut - 13/10/2014 9:46:16
Jossain määrin ennuste on itse itseään toteuttava. Saadut kalat pitäisi suhteuttaa vetotunteihin luetettavuuden parantamiseksi ja lisätä mukaan saaliin koko. Suomen vähäkalaisissa vesissä monella muulla seikalla on isompi merkitys ottiin kuten esim. ilman paineella ja sen muutoksilla. Työssä käyvänä omalta kohdaltani voisin sanoa, että parhaiten olen saannut kaloja, kun olen ollut kalassa. Useimmin pääsen kalaan vapaapäivinä.
12.   [Vt] Solunar teoria...    Kokkonen - 13/10/2014 10:14:17
Ns 'Vanha kansa' seurasi tarkastikin almanakkaa/muita luonnonmerkkejä ja vertaili niitä saaliiseen. Ukkini ja isäukkoni olivat tulleet myös tulokseen,että ns. mustan kuun viikko ja ns. täyden kuun viikko antoivat paremmat verkko-ja rysäsaaliit.(Ammattikalastusta). Seurantaa heidän toimesta oli tehty about 1920-1970 vuosien väli. Ilmanpaineen merkityksestä ukilla&isäukolla ei ollut sanottavaa kiinteiden pyydysten saaliiseen. Ilmanpaneen merkitystä uisteluun minulle neuvoi 80-luvun alussa Pielisen Koveron saaressa vaikuttanut todellinen saamamies (järvilohen uistelu). Em. asiat myötäilivät omia kokemuksia ja kun oli pitkä jakso,jolloin meille ilmoitettiin suuri määrä saatuja raksi järvilohia,tein tutkailunkin ilmanpaineeseen liittyen. Tilasin ilmatieteen laitokselta yhden kesän ilmanpainetiedot Saimaan mittauspisteeltä (takautuvet tiedot) ja syötin siihen huippusyönnit,niin omat kuin ilmoittajien. Ne osuivat poikkeuksetta ilmanpaineen muutoshetkiin,mutta myös ilmanpaineen LASKUHETKIIN selkeästi useammin kuin nousuun. Vaikken ole tilastotieteilija,niin niille jotka tekevät saalistilastoja esim kuun ajan mukaan,on teidän syytä huomioida 'tilastovirheitä',joita tuovat viikonloput vrt. arkipäivät,lomat jne. Jos uistelijat alkavat keskittää uistelun joka toiselle viikolle,niin taas on menossa tilasto vikaan-:). Tutkailin tuota ilmanpaine hommaa ,niin että ensin sijoitin kaikki min. 2 kpl/ 3 h kookasta järvilohta,sitten 3 kpl/ 3 h kookasta järvilohta ja tiivistin edelleen ja lopulta vertasin vain 3 kpl/ 1 h kookasta järvilohta. Kuitenkin heinä-elokuun hellejaksojen( pitkät korkeapaineet) määräävämpi tekijä on aamusyönti klo 4-6 järvärille. Muun ajan voi pääsääntöisesti tehdä vaikka pihatöitä. Sää on ulkokehän asia johon emme voi vaikuttaa,mutta niin voimakas usko noihin tuli,että esim. 990-995 n´matalapaineella menimme suosiolla taimenen perään. Nimittäin mielenkiintoista,että taimeneen ei ilmanpaine vaikuta niin merkittävästi kuin järviloheen. Timppa
13.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 13/10/2014 20:09:49
Kyllä paine triggaa syöntejä varmuudella. Syötin korko vaihtuu nopeasti kun paine muuttuu eli ehkä siinä osa syytä. Paine ei kuitenkaan mene kalenterin mukaan eli siinä kuunkierrossa on ehkä joku muu takana.
14.   [Vt] Solunar teoria...    THe - 14/10/2014 9:36:10
Pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoista luettavaa. Kirjoitit Timppa että huippusyönnit osuivat poikkeuksetta ilmanpaineen muutoshetkiin, ja enemmän laskuhetkiin kuin nousuun. Huomasitko paineissa jotain tiettyä ilmanpaineen lukemaa, jolloin tuo huippusyönti osui parhaiten vai oliko se enemmän kiinni siitä että paine vaan muuttui suuntaan taikka toiseen?
15.   [Vt] Solunar teoria...    tkorkka - 13/10/2014 20:37:11
'Paine ei kuitenkaan mene kalenterin mukaan eli siinä kuunkierrossa on ehkä joku muu takana. ' Mielestäni usein täysikuu muuttaa vallitsevaa sää tyyppiä. Esim. matalapaine muuttuu korkeapaineeksi tai toisin päin. Jos kuu liikuttelee vetovoimallaan valtameriä, niin miksipäs ei ilmamassoja.
16.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 13/10/2014 20:41:01
Aikaisemmasta linkistäni: ''Onko kuun vaiheilla vaikutusta säähän? Kuun vaiheilla ei ole vaikutusta säähän. Kuu esiintyy aina 19 vuoden jaksoissa samassa vaiheessa ja samassa kohtaa taivaalla. Vielä 1800-luvulla kansanalmanakassa annettiin vuoden jokaiselle päivälle etukäteen sääennustus, joka perustui tähän Kuun vaiheiden 19-vuotiseen jaksoon. Uskottiin, että vertaamalla vanhoja säätilastoja voitiin kullekin päivälle ennustaa sama säätilanne kuin 19 vuotta aikaisemmin.'' Tällaisista ennusteista luovuttiin jo 1800-luvulla, koska ennusteet eivät pitäneet alkuunkaan paikkaansa eikä siis Kuulla ole vaikutusta säähän tai ilmastoon. Sama koskee myös planeettoja (esim. Venus, Mars ja Jupiter). Niiden asema taivaalla suhteessa tähtiin tai muihin aurinkokunnan kiertolaisiin ei vaikuta mitenkään maapallon sääoloihin. Korrelaatio planeettojen ja Kuun liikkeiden ja maapallon säätapahtumien välillä on yhtä olematon kuin horoskooppien selitysvoima ihmiskohtaloihin.'
17.   [Vt] Solunar teoria...    tkorkka - 13/10/2014 20:52:41
No jos ei ole kuun vaiheilla vaikutusta, niin sitten on sattumaa että täydenkuun aikaan säätyyppi muuttuu usein...
18.   [Vt] Solunar teoria...    timoslures - 14/10/2014 7:37:18
Kyllä se näin on, että täysikuun myöstä usein pitkään vaikuttanut säätyyppi muuttuu. Onko muuten kukaan bongannut Samsungille mitään Solunar sovellusta?
19.   [Vt] Solunar teoria...    Kokkonen - 14/10/2014 8:56:56
Vee-Pee kysyi Solunar taulukon kellonajoista ja me pääasiassa vastasimme hiukan eri kysymykseen kuten on tapana-:). Uskotaan,että kuun nousu/lasku ajat ovat parempia ottihetkiä. BTW: Kuitenkin on määräävämpiä tekijöitä. Kerron tätä tarinaa,koska erittäin harva on uistellut rakseilla lohikalaa Saimaalla muikkukadon aikana,koska edellisen kerran 2 PERÄKKÄISTÄ muikun vuosiluokkaa menetettiin ISOLTA osin ja useilla selillä 90-luvun puolivälissä. Silloin ei ollut SELKEITÄ syöntiaikoja.Syönti alkoi,kun uistelu alkoi ja päättyi kun uistelu päättyi. Hellejaksoilla auringon nousun jälkeiset pari tuntia erottui kyllä. Toisaalta kun on koko ajan vetämässä,niin pysyy kalan liikkeissä mukana ja tyhjien alueiden kiertely minimoituu. Kaverini Vesku oli yhtenä kesänä 5 päivää pois vesiltä SULAVESI kaudella ja itsekin kävin 3-5 kertaa viikossa läpi kausien. Sarkastinen kevennys troolikirjoitteluun: *Antakaa troolin vähentää muikkua,niin uistelijan kalan saanti helpottuu-:). Timppa
20.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 14/10/2014 8:59:44
Tohon kaipaisi vähän tilastoa kylkeen... Itsellä on sumsungissa fishing and hunting solunar times, ilmaisversio. Googlen shopissa noita oli aika läjä.
21.   [Vt] Solunar teoria...    HarrySoutolahti - 14/10/2014 9:05:26
Nyt kysymys johon olen miettinyt usein vastausta. Ilmanpaineen vaihtelulla on vaikutusta kalansyöntiin se on nähty mutta mikä on se fysiloginen vaikutus joka kalaan kohdistuu. Suomessa korkein mitattu ilmanpaine (wikpedian mukaan)on 1066 Hpa ja alin 940 Hpa eli vaihtelu 126 Hpa kun 1 Hpa vastaa 1 cm:ä vesipatsasta niin kalalle riittäisi paineen kompensointiin vähän yli metrin syvyyden pudotus/lisäys. Mikä vie ruokahalun?
22.   [Vt] Solunar teoria...    Mika - 14/10/2014 9:05:40
Itse jäin eilisen vetopäivän aikana vähän samoihin aatoksiin. Hyvät vetovuodet taitaa osua heikkoihin muikkuvuosiin. Päijänteellä on nyt rajusti muikkua kun amatöörikin saa 10kg/yö/verkko. Hakit on varsin paksuja ja niitä tulee syvän päältä eli ovat samoilla apajilla.
23.   Mikä vie ruokahalun?    Kokkonen - 14/10/2014 10:28:56
Siinäpä kysymys johon varmasti moni miettinyt vastausta. Uimarakollisista kaloista pilkkimiehet osannevat vastata jotain,mutta esim. järvilohi/merilohi,jolle paineenvaihtelu ei taida vaikuttaa olotilaan?.Se tulee takilaan otettuaan esim. 20 m:n syvyydestä 3-4 sekuntia pintaan (20-30 km/h--> 5-8 m/s) ja meno jatkuu ilman hidastumista. Meidän rajalliset aistit vrt.järvilohi aiheuttavat vaikeutta ymmärtämiseen. Muutama esimerkki kala vrt ihminen eroja aisteissa:(arvioita eri tutkailuista maailmalta) *Hajuaisti: Kala pystyy haistamaan 50000-100000 kertaa pienempiä pitoisuuksia kuin ihminen. *Sähkövirta: Esim hait tunnistavat kaukaa vedessä kelluvan kappaleen aiheuttaman hankaussähkön. Muistelen,että jännite johon reagoi vastasi sitä,että 1,5 V:n pariston + ja - viedään toisistaan noin 1500 km:n päähän toisistaan. (Aikas pieni jännite). *UV näkökyky,joka ihmiseltä on suodatettu pois Kylkiviiva aistin voisi kuvitella olevan se johon tuo PIENIKIN ilmanpaineen muutos tuntuu. Tasaisella paineella on tyypillistä,että syönti heikkenee keskimäärin päivä päivältä ja alkaa kun muutos alkaa. Ne ketkä seuranneet istareiden kasvua vuosikymmenten ajan ovat huomanneet kuinka isoja eroja vuotuisessa kasvussa on. Toisina vuosina eka vuoden istarit ovat marraskuussa NOPEAKASVUISISSA järvissä arviolta jopa lähelle 1,5 kg ja toisina vuosina alle 1 kg. Vaikka veden lämmöt suht samat,ravintotilanne suht sama,... Jollekin kalatutkijalle olisi töitä: Korreloiko pienempi kasvu pitkiä 'tasaisen paineen kesiä'. Happipitoisuudella voipi olla merkitystä myös.Kun hellekelit polttavat happea aktiivisuus vähenee ja syömälakko alkaa. Arviolta lohikala tarttee 10 kg silakkaa kasvaakseen 1 kg ja muikkua tarvittaisiin hiukan vähemmän-->About 7 kg. Toisena kasvuvuotena järvärin paino voi nousta joinakin kesinä 3-4 kg ja toisina vain 2,0 kg. -->Toisina kesinä syöntiä on siis vain 50 %. 10 gramman muikkuja se söisi parhaina kesinä 40 kg eli 4000 kpl. Keskimäärin 20 kpl/ sulavesi vrk ellei koukullinen osu arvonnassa. Eli veikkaan,että tasainen paine alentaa aktiviteettia,sitä myötä liikuntaa ja ravinnon tarvetta. Ja päinvastoin..... Ja kylkiviiva aisti olisi laukaisija. Timppa
24.   Ilmanpaineen korkeudesta    Kokkonen - 14/10/2014 10:53:10
Flunssa kaatoi työkyvyn,niin aikaa kirjoitella-:). Järvilohelle USEAT HUIPPUOTIT olivat kun lähti laskemaan 1025-1030:stä alaspäin ja syönti jatkui kunnes saavutti 1010. Tuo siis oli YLEISIN,mutta ei ainoa. Kun ei ollut yhtään huippusyöntiä alhaisella/tasaisella 990-995 tasolla järvilohelle,niin siitäpä ajatus,että kannattaa yrittää taimenta silloin. Keskimääräinen syönti tuntuu laantuvan kokoajan mitä pidempään tasainen paine jatkuu.Olipa ylhäällä tai alhaalla. Mutta ettei edelleenkään olisi vain 1 totuus eli ilmanpaine,niin: *Helleajan aamusyöntiä ei kumoa juuri mikään klo 4-6 aamulla. *Erityisesti syksyllä päivät jolloin ILMAN lämpötila ylittää VEDEN lämpötilan ovat olleet päiviä jolloin luulee osaavansa uistella-:). Moni ympäristö asia siis vaikuttaa,kuten on tiedossa: *Ilmanpaine *Kuun aika *Veden lämpö ja sen muutos suunta *Valon määrä ja sen muutos suunta *Veden happipitoisuus *Ilman lämpötila suhteessa veteen Timppa
25.   [Vt] Mikä vie ruokahalun?    Kokkonen - 14/10/2014 11:00:03
Yxi asia tulee myös mieleen: *Kun ilmanpaine on tasainen,niin ei yleensä TUULE. *Kun ei TUULE niin happipitoisuus voi alentua ja siitä seurata passiivisuutta kalan liikkeeseen ja tarve syödäkin vähenee. Tuo saattaa korostua kun veden lämmöt sellaiset,että happipitoisuus muutenkin alhaalla. En ole jutellut kalojen kanssa tästäkään asiasta (ainakaan silloin kun on muita veneessä), niin tuossakin jollekin vaikka väitöskirjan aihe.... Timppa
26.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    reimari - 14/10/2014 16:31:10
Suurin yksittäinen tekijä on saaliin saamiseen on kalatiheys. Suomen lohikalatiheyksien perusteella ei kannata suuria johtopäätöksiä tehdä. Lohikalat ovat petoja siinä missä muutkin petokalat. Ei kannata tehdä järvilohesta mitään sen suurempaa. Huonoja muikkuvuosia (jopa useampia) on todellakin sattunut useallekkin järvelle tässä maassa ja troolillahan ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Ravinnonmäärällä kun saattaa olla hivenen vaikutusta tuohon kalan kasvuun. Toisaalta jotkuhan syyttäävät myös haukea lohikalakantojen huonosta tilasta.
27.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Kokkonen - 14/10/2014 17:23:09
*Havaintojeni tekemiseen on ollut vähintäin riittävä otanta järvilohia virhe marginaalin pienentämiseksi. Raksilla saadut järvilohet määrä vuosilta 1997-2008 ilmoitettiin meidän taloon korkealla %.lla ja itsekin tuli niitä tapettua ihan liikaa näin jälkikäteen ajatellen. *Järvilohi käyttäytyy hyvinkin eri tavoin kuin monet muut petokalat. *Huonot muikkuvuodet syntyvät pääosin kun jäiden lähdön jälkeen järvi jäätyy uudelleen pidemmäksi aikaa ja ruskuaispussin ravinto ei riitä ja kuolema tulee ennen plankton ravinnon syntymistä. 2 tuommoista peräkkäisinä keväinä tekee jo muikkukadon. (Tämän vuoksi on sanottu,että muikku SUURENEE ennen muikkukatoa-:). Suurenee kyllä kun on vain 3 vuotista hengissä-:). *Kun muikkukanta pääsee ylitiheäksi plankton massaan nähden ja kääpiöityy,niin siitäkin voi seurata nälkäkuolema ja kato. Plankton ei vaan riitä. *Selälle kehittyneen haukipopulaation syömän istareiden määrää ei pidä väheksyä,mutta sekin on vain yxi murhe luvattoman heikkoa istutusten tuottoa. Timppa
28.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    itl - 14/10/2014 19:45:32
Minun mielestä lohta kannattaa uistella merellä silloin, kun lohiparvet ohittaa Eckerön. Jos haluaa isoja kaloja saada. Oli ilmanpaine, kuunasento tai emännän kuukautiskierron vaihe mikä tahansa. Se on kyllä pistetty merkille, että päiväsaikaan kalaa tulee yleensä paremmin, kuin yöllä. Ainakin omien ja kavereiden kokemusten perusteella. Mutta leikki sikseen. En kyllä usko tai ole uskomatta Solunariin, mutta onko kellään heittää linkkiä tieteelliseen tutkimukseen joka vahvistaa solunar -teorian paikkansa pitävyyttä? Täällä Suomessa on kalatiheydet niin pieniä, että sattumalla on liian suuri osuus tehtäessä päätelmiä kalan ottihalukkuudesta erilaisten ulkoisten ärsykkeiden perusteella. Ja kuten tunnettua on, kalatilastot alkavat hyvin helposti vääristää itse itseään. No minulle sikäli sama, kun on mahdollisuus käydä kalassa vain vapaa-aikana säiden suosiessa ja tällainen mahdollisuus osuus sellaiseen kuun vaiheeseen kuin sattuu osumaan.
29.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Mika - 14/10/2014 21:17:58
Juha Merilä kirjoitti artikkelin vu lehteen vuosia sitten ja jos oikein muistan niin ei siinä ainakaan vahvistettu kuun vaiheen vaikutusta. Kyseessä siis alan tiedemies ja sillon ei yleensä myöskään kiistetä kun analyysit voi olla vääristyneitä, mutta olettaisin tuossa olleen hyvät lähteet. Jos joku tietää julkaisuja niin niitä vois linkkailla.
30.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    reimari - 14/10/2014 21:49:40
'Kun muikkukanta pääsee ylitiheäksi plankton massaan nähden ja kääpiöityy,niin siitäkin voi seurata nälkäkuolema ja kato. Plankton ei vaan riitä.' Tämä on se lause jolla troolausta sisävesillä puolustetaan. Troolausta perustellaan kalakantojen hoidolla. Kuinkahan paljon se troolaus vaikutttaa muikkukannan ikärakenteeseen kun hotta kuolee trooliin ja lisääntyvä kala pyydetään pois. Minkä ihmeen takia ruotsi kielsi troolauksen 1996. Ja suomessa saa troolata muikkua edelleen niin paljon kun vaan jaksaa. Merellä kuitenkin silakalla on saaliskiintiö. Ilmeisesti muikkua riittää loputtomiin ja se kuuluu nimenomaan troolikalastajille. Ihmettelen jos hauki olisi niin erikoistunut, että söisi nimenomaan lohikalaistukkaita. Eiköhän se selkähauki ole siellä muikun perässä ja samalla syö lohikalaistukkaan jos osuus kohdilleen. Ja näin sen täytyykin olla. Ongelmia syntyy kun ihminen alkaa sotkemaan luonnon kiertokulkua. Jos hauki-ja kuhamiehet vertailisivat saaliskirjanpitoa solunar-taulokkoon niin uskottavuus lisääntyisi. Järvilohi on petokala siinä missä muutkin mutta tietysti tuo vaellusominaisuus erottaa muista. Kolme perusasiaa on kaikille sama: ravinto,suoja ja lisääntyminen.
31.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    aatzi - 14/10/2014 22:36:13
jos se tuo trooli on muikku kannan elinehto ni pitäis muikun olla ruotsin järvillä jo sukupuuton partaalla oleva laji.mut tuntuu sitä siel olevan ja saattaapa seassa uiskennella 'muutama'pulska lohikalakin.
32.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    THe - 15/10/2014 10:03:23
Ihan oikeasti...pitääkö joka ainoa ketju kääntää tuohon troolaus keskusteluun? Ymmärrän että se on kuuma puheenaihe tällä hetkellä ja herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan, mutta eikö riitä että siitä on jo lähes kymmenkunta muuta viestiketjua olemassa. Kyllä oli reilut kymmenen vuotta sitten tälläkin palstalla hieman eri meininki, kun oli omat ketjut lähes jokaiselta eri saimaan selältä ja kalastajat raportoivat melko avoimesti saaliistaan. Kerrottiin mistä tuli ja millaisella virityksellä. Sen jälkeen tuli vaihe, jossa ilmeisesti kateus iski ja alettiin epäillä toisten saalisilmoitusten todenperäisyyttä. Ja nyt ainoa asia, josta täällä kirjoitetaan on troolaus. 'Vanhan ajan' saalisraporteista täällä ei ole tarvinnut lukea enää pitkiin aikoihin, saaduista kaloista kuulee ainoastaan puskaradion kautta. Sitten vielä ihmetellään, kun ei nuoret kiinnostu lajista tai tule uusia vetouistelijoita.
33.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Mika - 14/10/2014 23:16:42
Ymmärsin jostain lukemastani ettei swedut juurikaan syö muikkua ja sitä kalastetaan vain mädin takia, onkohan tuossa perää? Jonkin pitää harventaa ylisuurta kantaa ja jos lohia ei ole niin sitä ovat tehneet tutkitusti ainakin ahvenet. Katovuosia on myös niissä järvissä missä ei troolata mutta ilmeisesti troolaus pahentaa kuoppia kun sitä ei rajoiteta ajoissa/millään.
34.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Usko-Eevertti - 15/10/2014 3:21:34
Suomessakin löytynee järviä missä on ollut muikkukatoja vaikka järvessä ei ole troolia koskaan nähty. Tuolla Ruotsin troolikieltopäätöksellä on myös turha spekuloida jos emme tiedä syitä kiellon taustalla. Esimerkiksi Puulassa muikkukanta on vaihdellut erittäin voimakkaasti järven osissa jotka ovat kaukana troolialueista. Missään tapauksessa en usko, että muikkukantojen kannalta troolaus on ainut eikä edes merkittävin tekijä. Ja en, en kannata troolikalastusta sisävesillä
35.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    tkorkka - 15/10/2014 7:33:42
Mitenhän muikut pärjäs ennen ihmistä ja troolin hellää huomaa....
36.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Mika - 15/10/2014 8:44:08
Noin se menee mutta kuorolaulu on tähän vuodenaikaan käynnissä ja pahenee vuosi vuodelta. Noista oikeudenkäyntien liitteistä löytyy kyllä tietoa että paikoin troolaus voi pahentaa tiputusta mutta myös se tieto että pienestä kannasta voi tulla todella vahva kun kutu onnistuu kerran. Ei tossa järvellä muita kuin trooleja näe tähän aikaan vuodesta viikolla eli joku muu kuin virkistysarvon kasvatus on se mikä ton lopettaa.
37.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Usko-Eevertti - 15/10/2014 7:54:01
Veikkaisin, että välillä oli hyvin muikkua ja välillä katovuosia.
38.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Vee-Pee - 15/10/2014 9:24:02
Kiitoksia keskusteluun osallistuneille -saa jatkaa, ihan hyvää luettavaa- Olen ittekseni seurannut tässä uistellessani varsin mielenkiinnolla näitä kuun asentoja... Vuosien saatossa on tämän 'vanhan kansan' uskomukset kyllä vahvistunut ja jostain kumman syystä nuo mustankuun ja täydenkuun vaiheet on ne mihin mieluisimmat muistot liittyy... Oma uskomukseni 'top ykkönen' on mustankuun jälkeiset päivät ja korostuu syksyn edetessä... Mutta mutta... On vielä toinenkin juttu. Nämä vuorokauden ajat. Jostain kumman syystä olen alkanut vuosien saatossa uskomaan entistä enemmän niihinkin ja ilmiönä on selkeästi se, että kalaa tulee paremmin ennen mustaa ja täyttä kuuta aamupäivällä ja mustankuun ja täydenkuun jälkeisinä päivinä iltapäivän tunteina ja tätähän juuri tämä solunar-teoria tukee... V-P M
39.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Usko-Eevertti - 15/10/2014 9:35:25
Kävin läpi omia saalistilastoja ja näyttäis siltä että täysikuu +- 2-3 päivää on ollut hyvää aikaa lohenpyynnille, huolimatta siitä mikä on ollut vallitseva sää. Mustakuu on kanssa antanut hyviä saaliita, mutta myös täysi vesiperiä. Toisaalta isoimmat lohet on tullut juuri mustan kuun aikaa. Itse tiivistäisin asian seuraavasti. Täyden kuun aikaan saalisvarmuus on korkeimmillaan, mutta mustan kuun aikaan isot on usein otillaan. Jos tähän haluais saada parempaa tolkkua, niin asiaa pitäis tutkia kiinteällä pyydyksellä ja erittäin pitkällä pyyntiajalla, jotta muuttujien määrä vähenisi.
40.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    Mika - 15/10/2014 22:31:43
Ontää joo erikoisesti muuttunut, troolit ui tähänkin pitkästä aikaa mielenkiintoiseen aiheeseen sen osittaen vesittäen. Itse olen pikkuhiljaa sitä mieltä että tämä hieno laji kalastusta kuolee ennen muita muotoja pois. Kateus on nähtävästi se syöpä mikä ei kalastuksesta poistu.
41.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    vastarannan kiiski - 15/10/2014 22:52:32
olenko jäänyt kehityksestä jälkeen vai onko tämä 'trooli' joku ylivomainen viehe, kun se on joka keskustelusssa. Vai vaikuttaako kuun likkeet myös laahaus nuottaan, jona troolia olen tähän asti pitänyt....... (ei oma kohtaista kokemusta).osaako joku 'trooli kuru' kertoa??? -mikko
42.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    vastarannan kiiski - 15/10/2014 22:52:42
olenko jäänyt kehityksestä jälkeen vai onko tämä 'trooli' joku ylivomainen viehe, kun se on joka keskustelusssa. Vai vaikuttaako kuun likkeet myös laahaus nuottaan, jona troolia olen tähän asti pitänyt....... (ei oma kohtaista kokemusta).osaako joku 'trooli kuru' kertoa??? -mikko
43.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    PJH - 15/10/2014 23:31:08
Troolikalastuksesta en tiedä hittojakaan mutta loppuviikosta täydenkuun aikaan koitin hirttää jonkun siian merellän..kaksi yötä verkkoa uitin tuloksetta.Vesi alhaalla jne..Pari päivää myöhemmin eläkkeellä oleva kaveri sai 5 siikaa ja mitta taimenen.Vesi oli nousssut 'normitasolle'.Ei nyt ihan veto-uistelu juttua mutta taitaa Kuulla olla jotain vaikutusta kalan liikkeisiin.Pasi
44.   [Vt] Ilmanpaineen korkeudesta    saarisika - 15/10/2014 23:47:10
On.